Kirjoittaja keikkumassa museon
sisäänkäynnin kaiteella. Herning 1989. Kuva SJT.
Tänään 23.9.2013 tulee 100 vuotta
Carl-Henning Pedersenin syntymästä. Kirjoitin viimeisen
lehtijuttuni taidekriitikkona suuren maalarin 90-vuotisnäyttelystä
"Work of a Lifetime", Tanskan valtion taidemuseo
Kööpenhamina (24.9.03–4.1.2004). Kävin myös Pedersenin
80-vuotisnäyttelyssä Pariisissa, mutta ARKENin tänä vuonna
järjestämä suuri näyttely ”Carl-Henning Pedersen 100 Years”
(2.2.–11.8. 2013) on ehtinyt jo mennä menojaan. Juhlat toki
jatkuvat Pedersenin nimikkomuseossa Herningissä 100-vuotisnäyttelyn
merkeissä (21.9.2013–9.2.2014). Vaan toistaiseksi ei auta kuin
muistella menneitä, juttu on ilmestynyt ainakin Ilkassa 11.10.2003.
Maalaus
antaa sielulle silmät
Silmät
suljettuna
seison
tienkupeessa.
Kuulen
omenapuiden värisevän
valkoisissa
kukissaan.
Kun
taivaanholvi sinkoaa minut
takaisin
aikojen alkuun.
Carl-Henning
Pedersen (suom. SJT)
Carl-Henning Pedersenin ura alkoi jo
1930-luvulla, mutta varsinaiseen lentoon se nousi Cobra-ryhmän
perustamisen jälkeen. Eräässä haastattelussa Pedersen muistelee,
miten hän eräänä sumuisena syysaamuna 1948 odotteli
maalarivaimonsa Else Alfeltin kanssa Kööpenhaminan asemalla
Amsterdamin junaa. Junasta nousi kolme maalaria, Appel, Corneille ja
Constant, kainaloissaan taulupaketit, jotka oli kuljetettu
tullaamatta junan hattuhyllyllä.
Euroopassa moottoripyöräilevä ja
taiteen uusia tuulia haisteleva Asger Jorn oli kutsunut nämä
”hengenheimolaiset” jokavuotiseen Tanskan taiteilijoiden
"Syysnäyttelyyn" Kööpenhaminaan. He eivät saavuttaneet
kummoistakaan menestystä näyttelyssä, mutta siinä ohessa tuli
perustetuksi taiteilijaryhmä Cobra, jonka nimi tuli taiteilijoiden
kotikaupunkien nimistä Copenhagen+Brussels+Amsterdam.¹)
Ryhmä piti jo seuraavana vuonna
ensimmäisen näyttelynsä Amsterdamissa, mutta senkin vastaanotto
oli vaisun puoleinen. Muutaman aktiivisen vuoden jälkeen ryhmän
toiminta hiipui, mutta vasta sen jälkeen Cobran ja sen jäsenten
maine nousi legendaariseksi.
Oma museo
Carl-Henning Pedersen & Else
Alfelts Museum rakennettiin 1976 samalle pellolle Herningin
taidemuseon kanssa. Rakennusten visuaalisesti huikeasta muotokielestä
vastasi arkkitehti C. F. Møller. Siitä lähtien Pedersenin, kuten
myös hänen jo 1976 kuolleen vaimonsa Else Alfeltin, teosten pysyvä
näyttely on ollut esillä Herningissä.
Ainutlaatuisen kokemuksen
museomiljöössä muodostavat Pedersenin maalaamat suuret keraamiset
ulkoseinämaalaukset, jotka sädehtivät värikkäinä viesteinä
kuin kaukaa todellisuuden tuolta puolen, fantasian ja sadun
maailmasta. Taidemuseon pyöreän sisäpihan seinäfriisillä on
pituutta peräti 220 metriä ja taiteilijan oman museon ulkoseinän
kiertävällä maalauksella 90 metriä. Uutena rakennelmana pihassa
kohoaa smaragdinsininen prisma, joka saa seurakseen juhlavuoden
kunniaksi vielä 12 metriä korkean keraamisen obeliskin.
Landscape with Red Mask, 1949. Kuva
ARKEN Museum of Modern Art 2013.
Maalaamisesta
"Maalauksen tekemisen prosessi
edellyttää hyppyä ilmaan, ja putoamista takaisin maahan.
Seuraavalla kerralla sitä yrittää hypätä paremmin ja
korkeammalle. Niin se käy, ja aina alusta uudelleen."
Carl-Henning Pedersen. (Helhesten 1943).
Carl-Henning Pedersen on tuottelias
taiteilija, hän maalaa intohimoisesti ja spontaanisti tavoittaakseen
maalauksiinsa nopeasti ohikiitävät mielenliikahdukset. Pedersen
sanoo maalaavansa mielikuvituksesta kumpuavaa fantasiaa, mutta "ensin
minun on ladattava itseni luonnon elämyksillä".
Pedersenin omalaatuinen maaginen
”luonnonhengillä” inspiroitu kuvakieli on alituisessa muutoksen
tilassa. Intensiivisillä siveltimenvedoilla siivitetty maalausjälki
on yhtä aikaa räiskyvän dramaattista ja lyyrisen kaunista.
Mieluusti maalari kuvailee tuntemuksiaan myös runoissaan. "Kuulen
omenapuun värisevän valkoisissa kukissaan. Kun taivaanholvi sinkoaa
minut takaisin aikojen alkuun." (Herning 1998).
Pedersenin maalauksia asuttavat oudot
linnut, siivekkäät hevoset ja kummalliset kasvit. Näkyvää
ympäröi ikään kuin syvästä unesta heräävä sinihäiveinen
maailma, jota valaisee aamunkoiton kultainen tähti. Taustalla
siintää turkoosi meri, jonka ikuisilla aalloilla keikkuu
"Taivaanlaiva" matkustajinaan kaksi yksinäisyyteen
halkaistua lintumaista oliota. Illan myötä kaukaisuuteen, jossa
meri ja taivas ovat yhtä, ilmestyvät "Tähtilaivat" ja
"Taivaanlinnat"; valaistus on päivääkin sinisempää ja
vain varjojen tummuudesta voi päätellä yön koittaneen.
Aivan kuin katselisi Pedersenin
maalauksia Olivier Messiaen kuvailee sielustaan kumpuavaa musiikkia,
"joka on irisoivaa, sateenkaaren väreissä välkehtivää,
hienovaraista, aistillista, ja joka on kuin uusi veri, tuntematon
parfyymi, uneton lintu, vastavärien virtaus". (Messiaen 1946).
Serendipity
Jos Cobra-ryhmän maalareista Asger
Jorn oli kuin luonnonvoima, alituisessa räjähtämisen tilassa, on
Carl-Henning Pedersen kuin luonto itse, täynnä ylitsevuotavaa
värien ja muotojen tulvaa. Horace Walpolen lanseeraama serendipia,
jossa sattumalta ja tiedostamatta syntyy oivallisia keksintöjä,
kuvaa hyvin Pedersenin työskentelymetodia. ”Jokaisen taiteilijan
on itse omin avuin löydettävä tiensä”, vakuuttaa korkeaan ikään
ehtinyt taiteilija.
¹)
Pedersen muistaa Cobra-ryhmän perustamishistorian toisin kuin
esimerkiksi Asger Jorn ja monet muut tietolähteet. Onko hällä
väliä perustettiinko ryhmä Pariisissa vai Kööpenhaminassa –
ehkäpä se perustettiin kummassakin kaupungissa. Tuosta Pedersenin
kertomasta taiteilijoiden syysaamuisesta kohtaamisesta Kööpenhaminan
asemalla 1948 on valokuvakin. Niin myös moottoripyörällään
Pariisin kiitävästä Asger Jornista.
Toimintavuosinaan 1948–1951 Cobra oli melko tuntematon ryhmä,
jonka näyttelyt eivät taidemaailmaa juuri hetkauttaneet. Mutta
myöhempinä aikoina taidemarkkinat ovat kyllä Cobransa löytäneet.
”The poetry and the dream of a better life in Carl-Henning
Pedersen’s art send a necessary and important message to the
overburdened people of our time.”
Christian Gether, ARKEN Museum of Modern Art
Osa Herningin taidemuseon sisäpihan
220 metriä pitkää seinämaalausta. Carl-Henning Pedersen &
Else Alfelts Museum, Herning 2002. Kuvat SJT.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti