TARVITAANKO SEINÄJOELLE TAIDEMUSEO

                                                                                  Piirros: Arild Midthun, Aku Ankka 38/2011

Paikalliset tahot järjestävät Unelmien taidemuseo -tilaisuuden, jossa etsitään Seinäjoelle perustettavan taidemuseon ”punaista lankaa”. Etsintää ja visiointia alustaa mm. Retretin tmj Anne-Maj Salin. Tilaisuus ottaa paikkansa Seinäjoki-päivänä 9.8. klo 17.30 alkaen Kalevan navetassa – paikassa joka tällä hetkellä on kuumin vaihtoehto tulevaksi taidemuseoksi.

Tiedotteessa todetaan mm: ”Tulevaisuuden taidemuseossa oleellista on vuorovaikutteinen suhde yleisöihin ja aktiivinen rooli yhteiskunnallisena toimijana. Siksi prosessin on oltava kaikille avoin suunnitteluvaiheesta lähtien.”

Ilkka-lehti oli maaliskuussa samalla asialla ja esitti aiheesta seitsemän kysymystä. Vastasin tuolloin kysymyksiin, mutta mitään lehtijuttua ei kuitenkaan ilmestynyt, joten ehkä nyt on sopiva tilaisuus julkaista vastaukset. Kysymyksiin vastaajina olivat myös taidemaailman luunkovat asiantuntijat Dan Holm ja Otso Kantokorpi. Mielenkiintoista olisi lukea heidänkin vastauksensa.

1. Mitä hyötyä ja kenelle/keille Seinäjoen taidemuseosta olisi?

– Aivan kaikille, jopa niille jotka eivät koskaan käy taidemuseossa. Esteettinen maailmankuvamme ja tapamme hahmottaa visuaalista ympäristöämme on taiteesta peräisin. Kaikki alkaa taidemuseosta ja päättyy taidemuseoon.

2. Miksi ei riitä, että Seinäjoella on taidehalli. Mitä uutta Seinäjoen taidemuseo toisi nykytilanteeseen verrattuna?

– Taidehalli on vaihtuvien näyttelyiden tärkeä esityspaikka, jossa lähinnä nykytaiteen tekijät pääsevät esittelemään tuotantoaan. Taidemuseo avaisi aivan uuden mahdollisuuden kuvataiteen kokemiseen pysyvien kokoelmien ja pitempiaikaisten laatunäyttelyiden muodossa. Pohjalaisen taiteen, taidekasvatuksen ja kaupungin imagon kannalta sen merkitystä tuskin voi yliarvioida.

3. Etelä-Pohjanmaalla on Nelimarkka-museo ja Lapuan Taidemuseo sekä Pirkanpohjan Taidekeskus, jonka ovet on laitettu kiinni. Jääkö jo olevilta taidemuseoilta hoitamatta jotakin olennaista, minkä vuoksi vaatimus Seinäjoen taidemuseosta on perusteltu? Mitä?

– Edellä mainitut museot ovat lähinnä paikallisia museoita, joiden merkitys on omien kokoelmien ja omien erityisnäyttelyiden toteuttamisessa – laajamittaiseen pohjalaisen, kansallisen ja jopa kansainvälisen taiteen esittelyyn niillä ei ole tiloja eikä resursseja. Jo pelkästään Seinäjoen kaupungin laaja ja arvostettu taidekokoelma tarvitsee taidemuseon, muista mahdollisista kokoelmista ja lahjoituksista puhumattakaan.

4. Mikä olisi punainen lanka Seinäjoen taidemuseon toiminnassa?

– Kuvataide sinänsä on se suuri johtolanka, mitä ei pidä vesittää kaupungin päättäjien usein esiin tuomalla ”laaja-alaisen kulttuurin” positiolla, jossa kaikenlainen sijaistoiminta ja hörhellys nostettaisiin ohi taiteen mielenkiinnon kohteeksi. Tämä osoittaa vain sen, miten vähän me seinäjokiset visuaaliseen kulttuuriin tottumattomina luotamme taiteen vaikutusvoimaan.

– Kuvataiteen esittelemisen ohella taidemuseo muodostaa vapaamuotoisen kasvatuksen ja henkisen avartumisen keskuksen, jossa voidaan suorittaa taiteen tutkimusta ja vapaata ajattelua ilman hyötypäämääriä. Sellaistahan ei voi enää nykyään tehdä missään muualla kuin taidemuseossa.

– Taiteen kokeminen on vastaanottamista, ei suorittamista.

5. Kun ajatellaan realistisesti, niin miten laajalta alueelta yleisöä tulisi Seinäjoen taidemuseoon?

– Miten laajalta alueelta tahansa. Onhan se nähty loistavasti toimivien taidemuseoiden ja hyvin tehtyjen näyttelyiden yhteydessä. Sitä paitsi kaikki tiet ja rautatiet päätyvät Seinäjoelle.

6. Seinäjoen taidemuseo jäisi todennäköisesti kuntalaisten ylläpitämäksi. Mitä kuntalaiset vastaavasti saisivat?

– Kaupunkilaiset saisivat kaupungin, jossa on taidemuseo ja henkisesti vireää toimintaa taidekahviloineen, esitelmineen, julkaisuineen ja poikkitaiteellisine esityksineen. Sanalla sanoen kulttuurillisesti värikkäämmän ja luovemman ilmapiirin.

7. Jos Seinäjoelle tulee taidemuseo, mitä sen sijainnilta edellytetään?

– Näkyvää paikkaa ja ympärillä tilaa veistospuistolle ja terassille, jonne voidaan tehdä retkiä, piknikkejä ja muita innovatiivisia invaasioita.