SUURELLA SYDÄMELLÄ

On taas se aika vuodesta, kun kaikella tapahtuvalla on lähes hormonaaliset mittasuhteet. Sitä ei voi olla huomaamatta eikä varsinkaan kuulematta. Sitäkään ei voi olla huomaamatta, että nuo valtavalla syljenerityksellä varustetut 'pääjalkaiset' jääkiekkoilijat pelaavat MM-kisoja. Jos jalkapallo on kehittynyt irtopäitä potkimalla, niin kuinka sitten jääkiekko. Heittikö äiti pannunalusella, kun aikamiespojat mätkivät pihassa haloilla toisiaan. Muuten jääkiekkomaila, tuo täsmäase, on suomalaisen kehitystyön tulos.

Eilen katsoin pätkän yhtä ottelua ja siinä survottiin, ihan vain huvin vuoksi, kaksi pelaajaa lähes henkihieveriin. Selityskin tähän outoon väkivaltaan löytyi: jääkiekko on kontaktilaji, ja kun suurella sydämellä tehdään, niin kaikenlaista voi sattua. Näin vakuutti studion asiantuntijaraati kuin yhdestä turvonneesta suusta.

Mutta eikö näin ole ollut myös suomalaisessa perhe-elämässä kautta aikain, jääkiekkomaila on vain korvattu koivuherralla, joka törröttää ovenkamanassa. Se on vain lapsia varten, äitiä ja isää lyödään suoraan nyrkillä. Ja suurella sydämellä...

Radiossa tutkaillaan innolla Suomen Kuvanveistäjäliiton 100-vuotisnäyttelyä. Erityistä huomiota on herättänyt se, että nuo kuvataiteen raskassarjalaiset, kiven, kannon, betonin ja pronssin jämeräperäiset muovaajat, ovatkin tarttuneet kutimeen ja virkkuukoukkuun. Aivan huimaa, kun kello viiden teellä katselen pannulappua uusin silmin, veistotaiteen edustajana. Mutta kun suurella sydämellä...

Kreikkalaiset ovat sössineet koko Euroopan talouselämän perikadon partaalle. Jos missä niin Kreikassa on menty suurella sydämellä aina antiikista asti. Siitä saa hyvän kuvan tuon ikijaarittelija Platonin teksteistä, tosin kaikkein löysimmät lörpöttelyt hän pani Sokrateen nimiin. Sokrateen mielestä juuri vapaa-ajan puute tekee miehestä (naisethan eivät olleet miehiä, eivätkä siinä mitassa oikein naisiakaan) sivistymättömän. Hän vertaa tällaista työssä uurastajaa paimeneen, joka rakentaa vuorelle aitauksen ja lypsää siellä määkivää karjaansa. Mikä lohduton näky, miehenpuolella on kädet lampaantisseissä, kun sen sijaan voisi lorvehtia kadunkulmissa jauhamassa potaskaa.

Minä vaadin, että kitsahtanut ja kuttumainen sydän nostetaan ansaitsemaansa kunniaan. Herra, varjele minua suurelta sydämeltä!