sunnuntai 2. lokakuuta 2011

TARVITAANKO KAUPUNGISSA TAIDEMUSEO

´

Seinäjoen päättäjiä on yhtä hankalaa saada taidemuseoon kuin Aku Ankkaa. Kuva: Aku Ankka 38/2011. Piirros: Arild Midthun.


Vanha väittämä kuuluu, että kaupunki ei ole kaupunki ennen kuin siellä on taidemuseo; sitä ennen se on vain ohikulku- ja markkinapaikka. Kaupunki siirtyy sivilisaatiosta kulttuurin, kun siellä on pysyvän asujaimiston ohella kirjasto ja taidemuseo. Hölderlin kuvaa runossaan miten kulttuurikaupungissa on jo siirrytty vertikaalisen 'kotustamisen' sijasta lyyriseen asumiseen: ”Hyvin ansioituneena, mutta runollisesti asuu ihminen tämän maan päällä.” Strukturalistinen filosofi sanoisi, että me olemme siirtyneet taloudellisen pääoman kentästä kulttuurisen pääoman kenttään.

Taide-lehden (4/2011) uusimmassa numerossa Sanna Sarva käsittelee haastatteluartikkelissaan Miten esitellä taidetta ihmisille? taidemuseon monialaista merkitystä nykypäivän kulttuuriympäristössä. Nykyisin taidemuseot muodostavat vapaamuotoisia oppimisen ja henkisen kehityksen (avartumisen) keskuksia. ”Taidemuseot nähdään yliopistojen kasvavan säätiöittämisen myötä viimeisinä paikkoina, joissa vapaa ja yksilöstä lähtöisin oleva oppiminen ylipäätään on mahdollista”, toteaa Sarva ja kysyy: ”Miten tämä käytännössä sitten toteutuu?” Tähän vastaa haastateltu museopedagogi Kaija Kaitavuori: ”...ajatus liittyy siihen, että akatemia ei ole enää vapaan ajattelun keidas, jossa tehtäisiin tutkimusta vailla välittömiä hyötypäämääriä ... museot ja taide voisivat jatkaa tätä tehtävää.”

Seinäjoella me olemme saaneet huomata, että ainakin osa päättäjistä asuu vielä tuolla taloudellisen pääoman 'kentässä' ja sieltä katsoen koko taidemuseohanke näyttää turhalta ellei suorastaan mielettömältä. Mutta suurin osa Seinäjoenkin kansalaisista on jo tuolla kulttuurisen pääoman puolella. Ja sieltä katsoen kulttuuripääoman lisääminen lisää myös sosiaalista pääomaa. Puhumattakaan sellaisista epämääräisesti hahmottuvista asioista kuin taiteen mukanaan tuoma viihtyvyys ja esteettinen mielihyvä.

Taiteen välittämillä arvoilla on myös eettinen vaikutus kokijoidensa elämään. Vaikka taiteen kokemusta ei voida mitata, toteutuu sen eettisyys siinä, että ”ihminen pystyy käsittelemään sellaista, mille muuten ei ole paikkaa yhteiskunnassa tai julkisessa keskustelussa. Katsomalla taidetta ja viettämällä aikaa sen parissa ihminen voi löytää syvempiä tasoja, luoda ja määrittää omaa identiteettiään”, sanoo ko. artikkelin toinen haastateltu kuraattori Leevi Haapalaa.

Seinäjoen kaupungin kulttuurilautakunta ja Seinäjoen Taidemuseoyhdistys ovat ehdottaneet taidemuseon perustamista ns. Kalevan navettaan. Mutta nyt huhut ja varpuset pensasaidoissa sirkuttavat, että sinne suunnitellaankin keilahallia. Edellä esitetyn valossa keilahalli olisi väärä valinta kyseiseen vanhaan kulttuurikiinteistöön. Se ei olisi edes valinta, vaan turhanaikainen väistöliike, menneen maailman kaipuuta. Eikö nyt ole jo tarpeeksi kauan taisteltu tutkainta vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti