Salon taidemuseon ja Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallisen museon kokoama näyttely Pelaa – Digitaaliset pelit Pongista Trineen / Taide pelissä avattiin 20.11. juhlavissa merkeissä Salon taidemuseossa. Kysymys kuuluu: onko peli taidetta vai taide peliä. Vastaus tuntuu joskus ilmiselvältä, mutta johtaa yleensä turhautumiseen. Yökausia kestävää järjetöntä pelaamista ei voi taiteella taata.
Lähestymme asiaa ikivanhan kiinalaisen palapelin Tangramin kautta. Turha kysyä, kuinka vanha peli on, tai onko se edes kiinalainen. Taru kertoo, että pelin keksi tuhansia vuosia sitten mestari Tan, joka kuvitti pelin avulla kirjoituksiaan. Kaikki Tanniset ovat tietenkin mestari Tanin jälkeläisiä. Lisäsin pelin nimeen yhden n-kirjaimen, jolla omistin pelin taideteoksekseni. Nyt tämä kolmiosainen maalaussarja Tanngram on siis nähtävissä Salon taidemuseossa (31.1.2010 saakka).
Peli on yksinkertaisuudessaan häikäisevä, se koostuu seitsemästä palasta, tanista, jotka saadaan aikaan jakamalla neliö seitsemään osaan. Palapeliksikin tangram on erikoinen, peliä ei kasata kokoon vaan hajotetaan, ja tästä jatkuvasta purkautumisen kaaoksesta syntyy yhä uusia maailmoita. Se on kuin maailmankaikkeus, se laajenee ja laajenee, vaan loppua ei ole likimainkaan näkyvissä.
Pelissä on toinenkin kuvataidetta sivuava kummallisuus. Me olemme onnistuneet jakamaan (ei tosin kovin menestyksellisesti) kuvataiteen esittävään ja ei-esittävään (abstraktiin) ilmaisumuotoon. Tangramissa tämä ei toimi lainkaan. Pelihän koostuu kolmioista, neliöstä ja vinokaiteesta – ne eivät esitä mitään muuta kuin itseään. Mutta heti kun näitä kappaleita siirtää, ne alkavat kummallisesti ilmaista itseään. Ne liikkuvat suvereenisti esittävän ja abstraktin maailman läpi. Minä luulen, että meillä on jotain oppimista Tangramista. Lapset sen jo osaavat, kuten Pikku-Kakkosen Tangram-sadut jo joskus 1980-luvulla osoittivat.
Koen itsenikin eräänlaiseksi vinosuunnikkaaksi, taniksi, jota siirrellään mielin määrin paikasta toiseen. Turha kysyäkään, mitä järkeä tässä on. Jos näytän jonkun sukulaiselta, niin ei se mitään, jos näytän pelkältä suunnikkaalta, niin hymyillään kuitenkin.
Asiasta lisää:
Juha Ilvas - Tellervo Lahti (2009), Maalattu maailma - Painted World, NAB
Randy Crawford (1998), The Tangrams Book, Carlton
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti